Paloheinän Hiihtoladulta Varsovaan: omat vinkkini työmatkasta kaiken irti ottamiseen

Joskus minun pitää ihan nipistää itseäni, uskoakseni mihin kaikkialle työni kautta välillä päädynkään. Edellisessä työssäni reissasin vielä enemmän, mutta nykyisessäkin työssäni pääsen aina silloin tällöin käymään uusissa kohteissa. Tänä vuonna uudeksi kohteeksi on muodostunut esimerkiksi Puola.

Tiesin istuvani loppupäivän töissä, koneessa ja junassa eli ajattelin verrytellä hieman jalkojani aamuhiihdon merkeissä. Aamulla olin siis ladulla Paloheinässä ja 12h myöhemmin löydän itseni Varsovasta, lämpimältä iltakävelyltä samalla kun odotan junan lähtöä kohti Gdanskia. Välillä tuntuu niin epätodelliselta, miten nopeasti päädyt ympäristöstä toiseen.

Noin 12h myöhemmin laskeutumassa kohti Varsovan kenttää – altitude: 1564m

Kuulen monen aina sanovan, että työmatkustaminen ei ole niin glamourista kuin ehkä sen ympärille muodostunut mielikuva antaisi olettaa: ”Työmatkalla näet usein lentokentän, taksin ikkunan, toimiston, hotellin ja sitten oletkin taas jo lentokentällä”. Olen tästä sekä samaa mieltä, että eri mieltä. Samaa mieltä olen sen suhteen, että työmatkat voivat usein olla melko rasittavia, sillä lennät usein joko aikaisin aamulla eli herätys on aamulla klo 5:00, jonka seurauksena päivästä tulee hyyyyyin pitkä.

Tai vaihtoehtoisesti lennät iltaisin, jolloin omaa aikaa päivälle jää hyvin vähän, koska olet ensin koko päivän toimistolla ja sieltä juokset suoraan lenkokentälle ja sitten ilta kuluu ”mukavasti” koneessa istuessa. Lisäksi päivät työmatkoilla venyvät hyvin usein todella pitkiksi: kun olet kerran reissuun lähtenyt, niin otat sitten kaiken ajan irti kohteessa olosta ja kollegoidesi kanssa palaveeraamisesta. Lisäksi, kun usein olet ollut koko päivän tapaamisissa, joiden takia olet reissuun lähtenytkin, illalla sinua odottaa 100 lukematonta sähköpostia ja muut ”normaalit työt”, joita et ehtinyt päivän aikana edistää…

Mutta, kaiken edellä mainitun lisäksi, uskon, että pienellä suunnittelulla ja vaivannäöllä työmatkasta saa myös paljon irti. Itse pyrin aina nipistämään edes pienen hetken itselleni, jotta ehdin hieman tutustua ympäristöön ja nähdä jotain muutakin kuin sen kuuluisan taksin ikkunan.

Omat vinkkini työmatkailusta nauttimiseen ovat seuraavat:

  1. Herää aikaisemmin ja käy aamukävelyllä tai lenkillä. Tai vaihtoehtoisesti jos olet enemmän iltaihminen, käy iltakävelyllä sen sijaan, että romahdat sängylle television ääreen. Tunninkin kävelylenkin aikana ehtii nähdä paljon (ellet satu olemaan lentokenttähotellilla yötä…)
  2. Käytä julkisia / kävele, jos aika, kohde ja reitti sen sallii: tämän seurauksena näet usein enemmän ja koet hieman paremmin paikallista kulttuuria. Ja myös maapallo kiittää sinua ; )
  3. Käy lenkillä ulkona sen sijaan, että kulutat hotellin kuntosalin juoksumattoa tai spinningpyörää
  4. Jos pystyt valitsemaan kahdesta eri kotiinlähtö ajankohdasta (ja sinulla ei ole pieniä lapsia odottamassa sinua kotiin), niin valitse niistä myöhäisempi. Siten ehdit tehdä esimerkiksi kävelylenkin kohteessa ennen kuin hyppäät junaan tai lentokoneeseen kohti kotia
  5. Pakkaa kevyesti ja suosi reppua lyhyillä matkoilla: Täten sinun on helpompi liikkua paikkojen välillä ja ottaa kävelylenkki esimerkiksi ennen kentälle menoa. Jos sinulla on perässä vedettävä matkalaukku, on kävelylenkki hieman ikävämpi ja saatat tuntea itsesi hieman typeräksi raahatessasi matkalaukkua perässäsi puistossa… Mutta tämäkään ei ole poissuljettu vaihtoehto – kokemusta on siitäkin ; )
  6. Ja viimeisenä paras, mutta myös hankalimmin toteutettava vinkkini on: jos kohde on todella mielenkiintoinen, yritä yhdistää siihen pieni loma ja käske kumppanisi tai kaverisi lentää sinne perässäsi ; ) Tämä on sekä itsellesi kustannustehokas tapa lomailla, että ympäristöystävällinen vaihtoehto: yhdistät sekä työ- että lomareissun samoille lennoille sen sijaan, että lentäisit sinne myöhemmin uudestaan lomalle. Kaikki työnantajat eivät tästä välttämättä pidä.  Itse en tosin ymmärrä miksi ei, kunhan työntekijät eivät vain hyväksikäytä tätä mahdollisuutta väärin (esimerkiksi tekemällä turhia työmatkoja jne.)

Ja tiedän, tiedän: olen tuskallisen tietoinen, että matkustaminen tuhoaa maapallon. Pyrinkin nykyään rajoittamaan työmatkani vain niihin pakollisimpiin tapaamisiin tiimini tai kollegoideni kanssa. Lisäksi yritän kompensoida matkustamistani – sekä loma että työ – muillakin tavoin. Tästä kuitenkin lisää myöhemmin : )

Kun työelämä iskee päälle sata lasissa…

Huhhuh. Se on ainoa mitä tulee mieleen, kun katson taaksepäin viimeistä kuukautta. Kuinka helposti kaikki hyvät aikeet romuttuvat, kun työt iskevät sata lasissa päälle? Minulla on nyt ollut yli kuukauden tauko täältä blogista – joka näyttää nostavan tänne palaamisen kynnystä entisestään.  Tänään oli kuitenkin aika istahtaa illalla alas ja avata läppäri pitkästä aikaa muista syistä kuin töiden merkeissä. Viimeisten viikkojen aikana läppärin avaaminen kun on ensisijaisesti tarkoittanut töiden jatkamista tai sitten olen ollut niin täynnä koneella istumista, että olen välttänyt sen uudelleen avaamista viimeiseen asti.  Ajattelin tänään kirjailla hieman kuulumisiani viimeisen kuukauden ajalta sekä miettiä, miten jatkan projektiani taas tästä eteenpäin.

Work & business

Palasin elokuussa takaisin töihin kesälomien jäljiltä ja pari ekaa viikkoa meni nopeasti lankoja takaisin käsiin kerätessä. Samaan aikaan taustalla oli kuitenkin valmisteilla organisaatiomuutos, jonka tiesin vaikuttavan tavalla tai toisella myös itseenikin – tietämättä kuitenkaan tarkalleen miten. Kun muutokset sitten julkaistiin, niin sen jäljiltä olin sitten ollut silkkaa pikakiitoa eteenpäin yrittäessäni hoitaa samaan aikaan sekä vanhoja tehtäviäni, että yrittäessäni ymmärtää, mitä osittain myös uudistunut roolini tuo tullessaan. Eli työtunteja on kertynyt näiden viikkojen aikana enemmän kuin laki ja voimavarat sallisivat : )

Positiivinen ongelma kuitenkin on ollut että tämä muutos on ollut mielenkiintoinen lisä vanhoihin tehtäviin eli siksi tunteja on kertynyt melko huomaamattakin. Tosin iltaisin ja viikonloppuisin sen huomaa kyllä hyvinkin siitä, että olo on kuin jyrän alle jäänyt. En aio tästä tällä kertaa sen enempää kirjoitella – mutta mahdollisesti palaan tähän aiheeseen ennemmin tai myöhemmin paremmalla ajalla. Haluan nimittäin jatkossa tuoda enemmän myös työelämä -aiheisia kirjoituksia tänne blogin puolelle, sillä työt liittyvät olennaisesti ainakin omaan hyvinvointiini – sekä hyvässä että pahassa. Lisäksi tykkään itsekin lukea aina silloin tällöin muiden työaiheisia postauksia. Koen niistä saavan mukavaa inspiraatiota tai vertaistukea (aiheesta riippuen) myös omaan tekemiseen.

Work & business
Work & business
Work & business

 

Sitten kuulumisia hieman tavoitteitteni näkökulmasta. Voin ilokseni sanoa, että kaksi kolmesta tavoitteestani on pysynyt mukana tässä menossa eli olen juossut ja joogannut sprintille kolme asettamieni tavoitteiden mukaisesti. En välttämättä onnistunut saavuttamaan kaikkia kolmannen sprintin lopputavoitteitani – mutta osan kuitenkin. Näistä minun pitääkin tehdä päivitys, jotta pääsen myös itse kartalle sen suhteen, missä olen menossa. Syyskuun – eli virallisesti neljännen sprinttini – aikana olen jatkanut vanhan juoksuohjelman toteuttamista ja lähennä vain pidentänyt muutamia lenkkejä. Minulla ei ole ollut energiaa intensiteetin lisäämiseen eli olen mieluummin treenannut tässä sprintissä kestoa. Koen, että tästä blogistani on ollut apua motivaatio ylläpitämisessä, sillä vaikka en olekaan käynyt täällä pitkään aikaan raportoimassa tekemisiäni, niin täällä tekemäni lupaukset ovat kuitenkin pitäneet minut velvollisena niiden lunastamiseen! ”Mission accomplished” siis: )

…mutta mitäpä kuuluu kolmannelle tavoitteelleni eli ”hyvinvoinnin lisäämiselle”. Noh – eipä juuri mitään. Se on jäänyt armotta muiden prioriteettieni jalkoihin ja koen, että suurin osa huonoista tavoistani on korostunut potenssiin kaksi. Paitsi veden juominen – siinä koen parantuneeni entiseen verrattuna eli jotain olen silti onnistunut säilyttämään! Hyvinvoinnin saralla minun pitää saada itseni takaisin ruotuun ja miettiä tapoja, millä saan itseni arvostamaan myös tätä arvoani ; )

Tällaista siis tällä kertaa. Toivon nyt pääseväni pikkuhiljaa takaisin jonkinlaiseen rytmiin ja pystyväni jatkamaan omaan hyvinvointiini tähtäävää projektiani sen torpedoimisen sijasta! Sekä samalla alkaa tuoda myös työelämään liittyvää sisältöä tänne, sillä koen sen olevan iso osa hyvinvointia. Jos töissä on rankkaa, niin se vaikuttaa jaksamiseen myös vapaa-ajalla kuin myös päinvastoin.