Vinkkini Rukalle – Parhaat ladut ja (latu)kahvilat

Nautimme parin viikon takaisesta Rukan täysin siemauksin, suosittelen siis kovasti kotimaan matkailua myös muille laskettelun ja hiihdon ystäville. Haluankin jakaa omat ”parhaat, mutta rajalliset vinkkini” muille Rukan matkaa suunnitteleville.

Tämä oli vasta toinen kertani Rukalla eli vinkit eivät pohjaudu kovin syvälliseen kokemukseen ja vertailuun, mutta voin silti lämpimästi suositella kokeilemaan kaikkia listaamiani kohteita – jokainen niistä on henkilökohtaisesti testattu ja hyväksi havaittu.  Erityisesti latukahviloiden kohdalla minulla on ollut kriittinen tuomaristo (a.k.a mieheni) mukana laadunvalvojana ja hän on antanut hyväksyntänsä kaikille kohteille : )

Rukan kierros korkeimmalta kohdalta: hikinen mutta onnellinen!
Kuontivaaran lenkki: Kaunis, hämärtyvä maisema Rukatunturin suuntaan järveä ylittäessä
Alakylän ladut: mahtava järvisuora (mukavassa vastatuulessa) ja komeat tunturimaiset

Parhaat ladut / reitit

Vuosselin reitti (12km): Mukavan tasainen latu ja kaunis maisema Rukan suuntaan matkan puolivälissä. Reitin varrella sijaitsee yksi Rukan parhaista latukahvioista, Lammintupa (Winter Willage).

Rukan ympärysreitti (9km): Puolet reitistä on mukavan tasaista, ns. ”sinistä latua”. Puolet ladusta on hieman rankempaa, joko punaista tai mustaa. Musta osuus on kuitenkin pienen hengästymisen arvoinen, sillä maisemat ovat ylhäällä kauniit ja on hauska todeta hiihtävänsä puolivälissä laskettelurinnettä!

Alakylän ladut (17km): Taas kerran mukavan tasainen latu, joka kulkee kauniiden järvimaisemien poikki. Matkan varrella voi mm. ihastella komeita, järven rannalle rakennettuja hirsimökkejä. Tosin jos kevät on pidemmällä tämä latu voi olla hieman hankala hiihdettävä järviosuuksilla, jos pintaan on alkanut nousta vettä / loskaa.

Kuontivaaran lenkki (19km): Yksi pisimmistä latureiteistä, mutta silti mukavan tasainen hiihtää. Kulkee kauniiden maisemien poikki ja matkan varrella on pari kahvilaa, jos haluaa pitää hetken tauon. 

Rukan latukartta löytyy täältä ja sen avulla on helppo arvioida reittien pituuksia. Yleisenä huomiona se, että Rukan latureitit eivät olleet super-pitkiä. Jos siis haluaa hiihtää pidempiä reittejä, kannattaa hieman miettiä ja laskea etukäteen, mitä reittejä yhdistelee esimerkiksi yhden ja saman hiihtolenkin aikana. Ja oma vinkkini on: laske oikein, älä väärin. Muuten saatat yllättäen hiihtää enemmän kuin suunnittelit …tai jaksat… (2 + 16 + 9 + 11 = about 30km, eikö? ; )

Parhaat (latu)kahvilat ja ravintolat

Lammintupa: Ehdoton suosikkimme. Kävimme täällä kolmesti ja jokaisella kerralla leivonnaiset olivat huippu-tuoreita! Täältä saa ehdottomasti Rukan parhaat ja tuoreimmat munkit ja paikan päällä, tilauksesta paistettuja lättyjä. Aurinkoisella kelillä terassilla on hieno istua (muistan sen hatarasti edelliseltä reissultamme – tällä kertaa pilvisessä säässä pysyimme visusti sisällä). Pihassa on myös kaikenlaista puuhaa perheen pienemmille mm. huskyja, moottorikelkka ajelua, poroajelua jne. Paikalle pääsee myös autolla – hiihtäen suorintareittiä Rukakeskuksesta matkaa tulee n. 9-10km.

Pitäjän Pirtti: Kahvila ihan Rukakeskuksen ytimessä. Ei ehkä viihtyisin paikka, mutta kehut taas tuoreille tarjottaville – ja erityisesti valtaville, tuoreille munkkirinkeleille. Suosittelen ottamaan tarjottavat mukaan ja syömään ne aurinkoisena päivänä ulkona rinnemaisemista nauttien.

Riipisen Riistaravintola: Hyvä illallispaikka, josta saa paikallista ja laadukasta lähiruokaa. Ravintola on tunnelmallinen ja henkilökunta oli ystävällistä. Hintataso vaihtelee laidasta laitaan sen mukaan, minkä annoksen valitset – ei siis välttämättä mikään edullisin vaihtoehto, mutta hinta-laatu-kokemussuhde on hyvä : )

Ravintola Piste: Tällä kertaa emme Pisteeseen eksyneet, mutta edellisellä kerralla ollessamme Rukalla pääsiäisen aikaan, kävimme keikalla Ravintola Pisteessä (katsomassa Jenni Vartiaista). Pisteessä oli mielestäni hyvä tunnelma ja meiniki – vaikkakin melko tiivis sellainen johtuen keikan suosiosta!

Lammintupa <3
Lammintuvan tuoreiden herkkujen tuoksu oli näköjään kiirinyt muuallekin: pari muutakin suksija oli liikenteessä

Vinkkinä latukahviloiden osalta, kannattaa tarkastaa aukioloajat. Jotkut kahvilat menevät jo klo. 15-16 välillä kiinni. Meiltä jäi muutama latukahvila testaamatta tämän takia: olimme usein vasta iltapäivällä ladulla lasketeltuamme aamupäivän, jonka seurauksena kahviot olivat jo kiinni sinne asti ennätettyämme. Aukioloajat voi kuitenkin helposti tarkistaa Rukan kattavilta sivuilta täältä.

Hyvää Rukan reissua sinne pääsiäisen viettoon suuntaaville : )


p.s. Ja ei – tämä ei ole maksettu mainos Rukan kanssa – I wish ; ) Haluan vain sydämestäni suositella Rukaa, kotimaan matkailua ja hiihtolomaa kaikille muillekin!

Paloheinän Hiihtoladulta Varsovaan: omat vinkkini työmatkasta kaiken irti ottamiseen

Joskus minun pitää ihan nipistää itseäni, uskoakseni mihin kaikkialle työni kautta välillä päädynkään. Edellisessä työssäni reissasin vielä enemmän, mutta nykyisessäkin työssäni pääsen aina silloin tällöin käymään uusissa kohteissa. Tänä vuonna uudeksi kohteeksi on muodostunut esimerkiksi Puola.

Tiesin istuvani loppupäivän töissä, koneessa ja junassa eli ajattelin verrytellä hieman jalkojani aamuhiihdon merkeissä. Aamulla olin siis ladulla Paloheinässä ja 12h myöhemmin löydän itseni Varsovasta, lämpimältä iltakävelyltä samalla kun odotan junan lähtöä kohti Gdanskia. Välillä tuntuu niin epätodelliselta, miten nopeasti päädyt ympäristöstä toiseen.

Noin 12h myöhemmin laskeutumassa kohti Varsovan kenttää – altitude: 1564m

Kuulen monen aina sanovan, että työmatkustaminen ei ole niin glamourista kuin ehkä sen ympärille muodostunut mielikuva antaisi olettaa: ”Työmatkalla näet usein lentokentän, taksin ikkunan, toimiston, hotellin ja sitten oletkin taas jo lentokentällä”. Olen tästä sekä samaa mieltä, että eri mieltä. Samaa mieltä olen sen suhteen, että työmatkat voivat usein olla melko rasittavia, sillä lennät usein joko aikaisin aamulla eli herätys on aamulla klo 5:00, jonka seurauksena päivästä tulee hyyyyyin pitkä.

Tai vaihtoehtoisesti lennät iltaisin, jolloin omaa aikaa päivälle jää hyvin vähän, koska olet ensin koko päivän toimistolla ja sieltä juokset suoraan lenkokentälle ja sitten ilta kuluu ”mukavasti” koneessa istuessa. Lisäksi päivät työmatkoilla venyvät hyvin usein todella pitkiksi: kun olet kerran reissuun lähtenyt, niin otat sitten kaiken ajan irti kohteessa olosta ja kollegoidesi kanssa palaveeraamisesta. Lisäksi, kun usein olet ollut koko päivän tapaamisissa, joiden takia olet reissuun lähtenytkin, illalla sinua odottaa 100 lukematonta sähköpostia ja muut ”normaalit työt”, joita et ehtinyt päivän aikana edistää…

Mutta, kaiken edellä mainitun lisäksi, uskon, että pienellä suunnittelulla ja vaivannäöllä työmatkasta saa myös paljon irti. Itse pyrin aina nipistämään edes pienen hetken itselleni, jotta ehdin hieman tutustua ympäristöön ja nähdä jotain muutakin kuin sen kuuluisan taksin ikkunan.

Omat vinkkini työmatkailusta nauttimiseen ovat seuraavat:

  1. Herää aikaisemmin ja käy aamukävelyllä tai lenkillä. Tai vaihtoehtoisesti jos olet enemmän iltaihminen, käy iltakävelyllä sen sijaan, että romahdat sängylle television ääreen. Tunninkin kävelylenkin aikana ehtii nähdä paljon (ellet satu olemaan lentokenttähotellilla yötä…)
  2. Käytä julkisia / kävele, jos aika, kohde ja reitti sen sallii: tämän seurauksena näet usein enemmän ja koet hieman paremmin paikallista kulttuuria. Ja myös maapallo kiittää sinua ; )
  3. Käy lenkillä ulkona sen sijaan, että kulutat hotellin kuntosalin juoksumattoa tai spinningpyörää
  4. Jos pystyt valitsemaan kahdesta eri kotiinlähtö ajankohdasta (ja sinulla ei ole pieniä lapsia odottamassa sinua kotiin), niin valitse niistä myöhäisempi. Siten ehdit tehdä esimerkiksi kävelylenkin kohteessa ennen kuin hyppäät junaan tai lentokoneeseen kohti kotia
  5. Pakkaa kevyesti ja suosi reppua lyhyillä matkoilla: Täten sinun on helpompi liikkua paikkojen välillä ja ottaa kävelylenkki esimerkiksi ennen kentälle menoa. Jos sinulla on perässä vedettävä matkalaukku, on kävelylenkki hieman ikävämpi ja saatat tuntea itsesi hieman typeräksi raahatessasi matkalaukkua perässäsi puistossa… Mutta tämäkään ei ole poissuljettu vaihtoehto – kokemusta on siitäkin ; )
  6. Ja viimeisenä paras, mutta myös hankalimmin toteutettava vinkkini on: jos kohde on todella mielenkiintoinen, yritä yhdistää siihen pieni loma ja käske kumppanisi tai kaverisi lentää sinne perässäsi ; ) Tämä on sekä itsellesi kustannustehokas tapa lomailla, että ympäristöystävällinen vaihtoehto: yhdistät sekä työ- että lomareissun samoille lennoille sen sijaan, että lentäisit sinne myöhemmin uudestaan lomalle. Kaikki työnantajat eivät tästä välttämättä pidä.  Itse en tosin ymmärrä miksi ei, kunhan työntekijät eivät vain hyväksikäytä tätä mahdollisuutta väärin (esimerkiksi tekemällä turhia työmatkoja jne.)

Ja tiedän, tiedän: olen tuskallisen tietoinen, että matkustaminen tuhoaa maapallon. Pyrinkin nykyään rajoittamaan työmatkani vain niihin pakollisimpiin tapaamisiin tiimini tai kollegoideni kanssa. Lisäksi yritän kompensoida matkustamistani – sekä loma että työ – muillakin tavoin. Tästä kuitenkin lisää myöhemmin : )