Realistinen sokerilakko: Vaiheet 1+2+3

Yksi ensimmäisen haastekuukauteni tehtävistä on ”sokerilakko”. Lakko sana on aina hyvin absoluuttisen kuuloinen ja siihen on usein käsikirjoitettu mukaan ”sortuminen”, koska suuren muutoksen tekeminen kerralla on haastavaa. Omalla kohdallani lakko tarkoittaa usein, että ajattelen vain ja ainoastaan tuota ”kiellettyä hedelmää”, jota minun pitäisi vältellä. Ja lopputuloksena tämä saa minut haluamaan sitä kahta kamalammin : ) Olen lueskellut eri paikoista, että sokerin kohdalla kannattaa harkita kahta eri lähestymistapaa, ja koen, että omasta luonteesta riippuen jompikumpi on niistä toimivampi.


1: Absoluuttinen lakko: Sokerin kanssa voi olla hyvä ottaa muutaman viikon totaalikieltäytyminen, jonka aikana kehosi ja mielesi pääse sokeri-kierteestä eroon eikä enää vaatimalla vaadi saada sitä sisäänsä. Tämä voi olla haastavaa, mutta toimii hyvin ”joko-tai” tyyppisille henkilöille. Voi olla helpompi kieltäytyä siitä kokonaan kuin yrittää ”syödä vain vähäsen” ja päätyä sitten huomaamattaan ahmimaan koko piparipurkin tyhjäksi.

2: Sokerin korvaaminen pikkuhiljaa muilla vaihtoehdoilla: Absoluuttisen lakon sijaan, pyri löytämään yksi kerrallaan vaihtoehtoisia herkkuja sokeripommien korvaamiseksi. Sen sijaan, että kiellät itseltäsi jotain, pyritkin hemmottelemaan itseäsi hieman eritavalla kuin ennen. Esimerkiksi karkkien sijaan, koita syödä hedelmiä ja kuivattuja hedelmiä (sisältävät myös sokeria, mutta paremmassa muodossa / vähemmän). Lättyjen sijaan, testaa banaani-pannukakkuja. Kahvipullan sijaan riisikakkua maapähkinävoilla ja omenalla jne. jne. Tämä lähestymistapa sopii varmasti paremmin henkilöille, joilla riittää kärsivällisyyttä ja sitoutumista pitkän aikavälin muutoksiin pikavoittojen sijaan.


Valitsisitko jotain tästä kuvasta?

Itse olen hieman jotain näiden kahden väliltä ja siksi usein päädynkin valitsemaan hybridi-ratkaisun, jossa kehitän itselleni säännöstön, jonka seurauksena olen totaalikieltäytyjä tietyissä tilanteissa ja taas sallivampi tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi näin: kotona pidän totaalilakon, mutta jos olen esimerkiksi vieraissa tai lomamatkalla, niin otan hieman rennommin ja yritän vain tehdä ”parempia valintoja” stressaamassa liikaa totaalikieltäytymisestä. Tässä tosin haasteeksi tulee helposti itsehillintä: jos olen herkuttelut esimerkiksi vieraissa, niin sitten tämä jää helposti päälle: ”Noh, söin kakkupalan töissä, niin eipä tämä yksi keksi kotonakaan nyt maailmaa kaada”. Ja eihän se kaataisikaan. Jos se jäisi siihen yhteen ; )

Omalla kodallani sokerin syöminen on hyvin tietoista eli tiedän kyllä syöväni sitä, silloin kun syön. Muuten ruokani ja raaka-aineeni ovat melko puhtaita eli ns. piilosokerin määrä on hyvin rajallinen – toisin kuin vielä muutama vuosi sitten. Tosin heti tämän lauseen kirjoitettuani päätin, että tästäpä aiheesta tule yksi tehtävä tuleville kuukausille: ”Tutki yleisimmin käyttämäsi raaka-aineet ja ruoat ja selvitä niiden piilosokereiden määrä varmistaaksesi, että et vahingossa saa enemmän sokeria kuin luulet”.  En nimittäin ole hetkeen syynännyt läpi yleisimpiä kauppa-ostoksiani, joten nyt voisi olla hyvä aika tarkastaa onko olettamukseni ”puhtaasta syömisestäni” totta vai tarua : )

... vai kenties tästä kuvasta? Molemmissa on sokeria, mutta “hieman” eri muodossa ja määrissä!

Tällä kertaa ajattelin kuitenkin testata todellista lakkoa ja katsoa, miten se vaikuttaa olooni ja sokerin himooni. Päätin tehdä testin kolmessa osassa:

1: Ensimmäisen haaste-kuukauden aikana:

Keskityn vähentämään sokerin syöntiä (jotta mieleni ei joudu täyteen shokkitilaan ; ). Otan siis ”vanhan tutun säännöstöni” käyttöön ja pyrin kotioloissa välttämään kaikkea lisättyä sokeria ja tekemään omat vaihtoehtoiset, terveelliset herkut sokeristen tilalle. Lomamatkoilla ja sukulaisissa käydessä (esimerkiksi pääsiäisen aikoihin), pyrin hillitsemään herkutteluani ja aina kun mahdollista valitsemaan ”parhaimman mahdolliset vaihtoehdon” tarjolla olevien joukosta – mutta en aio liikaa stressata totaalikieltäytymisestä. Kultainen 80 / 20 sääntö siis ajaa herkutteluani – tosin pyrin tämän kuukauden aikana lähemmäksi 90 / 10 suhdetta ; )

2: Toisen haastekuukauden aikana testataan The-Totaalinen-Sokerilakko:

Eli pyrin välttämään lisättyä sokeria sen kaikissa muodoissa. Haluan mielenkiinnosta nähdä, miten oma kroppani ja mieleni reakoi tähän. Olen aina silloin tällöin lukenut kertomuksia kuin ihmiset saavat tästä päänsärkyä, olo tuntuu kevyen euforiselta jne. Odotan mielenkiinnolla tuleeko minulle jotain vastaavaa, joka ehkäpä todistaisi sokerin todellisen vallan kehoon ja mieleen! Mutta, se jääköön nähtäväksi ja lupaan raportoida fiiliksistä täällä tarkemmin kun aika koittaa : )

3: Totaalilakon jälkeen siirrytään takaisin kultaiseen 80 / 20 sääntöön:

Tai no, itseasiassa haluan tähdätä enemmänkin 90 /10 versioon, joka on pitkällä aikavälillä mahdollista ylläpitää ja vähentää stressiä sokerin syömisen suhteen. Stressaaminen sokerin syömisestä aiheuttaa todennäköisesti kuitenkin yhtä paljon haittaa keholle ja mielelle kuin sen maltillinen syöminen… Pääsee myös helpommalla mummolassa, kun ei tarvitse kuunnella syviä ja masentuneita huokauksia ”…ei enää kelpaa pullatkaan…” ; )

Loppuun vielä itselleni motivaatioksi lista sokerin haittavaikutuksista: miksi sokerin syöntiä kannattaa hillitä pitkällä aikavälillä sekä linkki muutamiin kirjoituksiin, jotka laittoivat ainakin minut miettimään aihetta hieman vakavamminkin – sokeri ei vain altista ylipainolle, vaan tekee kehossa muutakin hallaa.

Sokerin haitat suoraan Leeni Viion sivuilta lainattuna (josta löytyy paljon hyvää tietoa aiheesta):

1: Sokeri stimuloi riippuvuuteen altistavia osia aivoista. Rottakokeissa on todettu sokerin koukuttavan helpommin ja aiheuttavan voimakkaammat vieroitusoireet kuin kokaiinin.

Sokeri (tarkemmin fruktoosi makeutusaineena) on nykyään suurempi rasvamaksan aiheuttaja kuin alkoholi – ja mikä surullisinta; lapsilla! Se toden totta kertoo modernien ruokailutottumusten surullista tarinaa.

Sokeri sekoittaa nälkä- ja kylläisyyshormonien toimintaa, mikä vaikeuttaa entisestään nälänhallintaa, joka jo lähtökohtaisesti on sokeripitoisella ruokavaliolla heikko.

Sokeri eristettynä hiilihydraattina sisältää vain ja ainoastaan tyhjiä kaloreita; ei lainkaan vitamiineja tai kivennäisaineista – tai kylläisyyttä tuottavia ravintoaineita.

Sokeri lisäksi kuluttaa elimistöstä ravinteita, vaikka juuri niitä tarvittaisiin kompensoimaan sokerin aiheuttamia haittoja.

Sokeri kiihdyttää matala-asteista tulehdusta, joka on osana kaikissa kroonisissa sairauksissa, kuten esim. suomalaisille tyypillisissä sydän- ja verisuonitaudeissa.

Sokeri heikentää suoliston terveyttä ruokkimalla haitallisia suolistobakteereja. Hyvinvoiva suolisto on terveyden ehdoton kulmakivi, joten sokerisella ruokavaliolla on helppo sairastella.

 Liikalihavuus, iho-ongelmat, temppuileva vatsa, väsymys, ärtyisyys, keskittymisvaikeudet, huono hammasterveys… syyllinen näihinkin oireisiin löytyy usein sokerista.


Lisää ajatuksia herättävää ja sokerilakkoon motivoivaa luettavaa:

Syö Hyvää: Viekö Sokeri terveyden?

Leeni Viio: Ihana Kamala Sokeri

Terve.fi: Taltuta sokeririippuvuus

Tekniikan maailma: Sokeriteollisuus hautasi paljastavaa tutkimusta 50 vuotta sitten

Miten ensimmäinen haasteviikko on sujunut?

Otetaan tähän väliin pikainen katsaus, miten ensimmäinen viikkoni haasteeni parissa on sujunut! Koen itselleni motivoivaksi visualisoida ja konkretisoida, mitä olen tehnyt ja missä olen onnistunut: siten koen todella edistyväni – sekä olevani velvollinen itselleni yrittämään parhaani : )


♥ Hiihdä 30km kuukauden aikana saadaksesi 1000km hiihtoa täyteen 

23km hiihdetty eli enää muutama kilometri jäljellä ja homma on paketissa! Ja aivan viime hetkellä, sillä eipä ole enää paljoa Paloheinässä latua jäljellä ; )


♥ Kävele töihin joka päivä julkisen liikenteen sijaan lisätäksesi hyötyliikuntaa

Check! Kävelty on : ) Eli olen muutaman askeleen (tarkasti ottaen 15km) lähempänä tavoitettani!


♥ Kun hiihtokausi on ohi, aloita juoksulenkit tekemällä vähintään kaksi juoksulenkkiä viikossa

Pientä edistystä – kävin tekemässä pienen 6km testilenkin, en ole nimittäin juossut kertaakaan sitten joulukuun ja hiihtokauden alun. Mutta tavoitteeni on laitettaa ensin sukset pussiin ennekuin kaivetaan kunnolla juoksulenkkarit esiin.


♥ Venyttele aktiivisesti jalkoja, niin että saat tehtyä spagaatin

Olen onnistunut venyttelemään joka toinen päivä. Edistykseni salaisuus on YouTube, josta olen löytänyt muutaman hyvän kanavan, jota katselen / kuuntelen venytellessäni – aika menee ripeämmin : ) Tässä lähtötilanne kuun alusta – seuraan mielenkiinnolla, kuinka nopeasti pääsen alemmas ja alemmas ja alemmas ja alemmas…


♥ Vähennä sokerin syömistä lopettamalla sen syöminen kotona ja töissä hillitäksesi sokerin määrää

Olen onnistunut yllättävän hyvin! En ole sortunut kertaakaan kotona tai töissä sokeriherkkuihin – tosin himo on ollut kova. Olen kuitenkin onnistunut pysyttelemään terveellisissä herkuissa, kuten pähkinöissä, itsetehdyissä kaura-banaanikekseissä, raakakakussa jne. Odotan mielenkiinnolla, helpottaako makeanhimo pikkuhiljaa vai pysyykö se yllä kuitenkin sen vuoksi, että syön ”luonnollista sokeria” sisältävää ruokaa, kuten hedelmiä, marjoja jne. 

Kodin ja töiden ulkopuolella olen herkutellut sokerilla vain kerran: törmäsimme viikonloppuna niin herkullisiin vaali-korvapuusteihin, että en malttanut olla pureksimatta yhtä puolikasta – mieheni onneksi uhrautui syömään toisen puolen ; ) Kirjoittelen myöhemmin tällä viikolla lisää, mitkä ovat omat “sääntöni” sokerilakon osalta.


♥ Pidä ruokapäiväkirjaa, jotta opit oikean annoskoon

Check! Olen onnistunut muistamaan ruokapäiväkirjan täytön koko viikon ajan. En tosin aina saman päivän aikana; muutamana päivänä olen joutunut muistelemaan edellisen päivän ruokailuja – mutta uskon muistaneeni uskollisesti kirjata kaikki pienetkin napostelutkin ylös. 


♥ Pysähdy kerran päivässä “satunnaiseen hetkeen” ja ota tilanteesta mielikuvitus kuva, jotta varmistat olevasi ajatuksella mukana kyseisessä tilanteessa / paikassa

Tämä on ollut huomattavasti haastavampaa ja myönnän unohtaneeni tämän muutamana päivänä. Haastavan tästä on tehnyt, että tämä tähän ei ole mitään selkeää “triggeriä” tai rutiinia, koska hetkeen voi periaatteessa pysähtyä milloin vain. Olen parhaiten muistanut tehdä tämän ulkoillessani: pysähtynyt ihailemaan auringonnousua, aurinkoista kevätpäivää jne. Tähän tehtävään minun pitää siis ehdottomasti kiinnittää enemmän huomioita loppukuukauden ajan. 

Ensimmäinen viikko haastettani on siis sujunut todella hyvin. Tämä tosin oli odotettavissakin, sillä alkuinnostuksessa on helppo pitäytyä kurissa. Varsinainen haaste siis alkaa vasta parin viikon päästä, kun uutuudenviehätys alkaa karista ja vaaditaan todellista sisäistä motivaatiota homman jatkamiseen ; )