Säästäminen – 8 faktaa, miten suomalaiset säästävät rahaa

TheMoneyTalks kategoriassa jatketaan tänään lempiaiheeni eli ”säästämisen” parissa. Tällä kertaa luvassa on tiukka paketti faktoja, sillä löysin mielenkiintoisen Finanssialan tekemän tutkimusrapotin aiheesta, miten suomalaiset säästävät tänä päivänä. Kohderyhmänä ovat olleet 15-79 vuotiaat ja kyselyyn osallistui 2500 henkilöä. Tutkimus on toistettu useampana vuotena eli osan tuloksista kohdalla voidaan myös seurata muutosta säästämiseen liittyvien asenteiden ja tapojen osalta. On aina mielenkiintoista ymmärtää, mikä on yleinen suhtautuminen säästämiseen: se antaa mielenkiintoista perspektiiviä omaan tekemiseen. Jos olet uusi lukija, niin suosittelen aloittamaan lukaisemaan myös ensimmäisen kirjoitukseni aiheesta eli ”Miksi säästän” ennen kuin jatkat tämänkertaisen aiheen parissa : )

Alustuksena sanoisin, että osa luvuista oli ihan järkeenkäypiä ja odotettavia, kun taas osa faktoista hieman yllättäviä! Esimerkiksi olisin olettanut, että suuremmalla osalla väestöstä oli edes jonkinlaisia säästöjä / säästösuunnitelmia. Lisäksi maksuhäiriöisten ihmisten – ja erityisesti miesten osuus! – hieman yllätti. Positiivinen yllätys puolestaan oli, kuinka moni kertoo seuraavansa rahankäyttöään aktiivisesti. sekä kuinka moni säästää rahaa sijoittamalla ne esimerkiksi rahastoihin tai pörssiin. Tosin tämän luvun soisi olevan huomattavasti korkeampi, sillä esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on helposti kaksinkertainen!

Mutta sen enempää tuloksia etukäteen spekuloimatta, mennäänpä itse asiaan ja kahdeksan top-faktaan, jotka itse koin kaikista mielenkiintoisimmiksi tähän aiheeseen liittyen!

Fakta #1: Tulot vs. Menot

Finanssialan tutkimuksen mukaan 60% vastaajista tulot ovat suuremmat kuin menot, noin 32% tulot ja menot ovat yhtä suuret ja 8%:lla tulot ovat pienemmän kuin menot. Yleisimmät ikäryhmät, joissa tulot ovat pienemmät kuin menot ovat alle 25-vuotiaat ja 75-79-vuotiaat.

Fakta #2: Kulutuksen seuraaminen

Jopa kaksi kolmesta suomalaisesta (eli 66%) seuraa menojaan säännöllisesti! 28% seuraa satunnaisesti ja vain 6% ei lainkaan. Tosin nuorten keskuudessa lukemat ovat keskimääräistä hieman alhaisemmat. 15-17 vuotiaista vain 40% seuraa menojaan säännöllisesti, 18-24 vuotiaista 57% seuraa säännöllisesti ja 25-34 vuotiaista 63% seuraa säännöllisesti.

Fakta #3: Säästäminen nyt ja seuraaavan 12kk aikana

58% suomalaisista on säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen. Tämä tarkoittaa, että joka 42%:lla suomalaisista ei ole ollenkaan säästöjä!

50% suomalaisista aikoo sijoittaa tai säästää seuraavan 12kk aikana. Mikä onkin mielenkiintoinen luku – tutkimuksen mukaan VAIN noin 67% jo säästöjä omaavista aikoo jatkaa säästämistä. Eli jopa 33% ei aio säästää enempää seuraavan 12kk aikana. Ja henkilöistä, joilla ei ole säästöjä ollenkaan vain 26% harkitsee säästämisen aloittamista seuraavan 12kk aikana.

Fakta #4: Säästämisen tavat

Viime vuosien aikana on tapahtunut säästämisen suhteen positiivinen muutos: vain 21% eli joka viides suomalainen säästää varoja käyttötilille (2017 luku oli vielä 38%!). Suosituin säästämisen kohde, eli 36% suomalaisista, on säästö- ja sijoitustilit. Toiseksi suosituin säästämisen muoto on rahastot, 24% suomalaisista. Pörssiosakkeisiin sijoittaa vain 16% suomalaisista – ja tässä miehet ovat tuplasti aktiivisempia kuin naiset: 21% miehistä sijoittaa pörssiin, siinä missä naisista vain 11%. Huomaa, että näiden kulujen yhteenlaskettu prosenttiosuus on yli 100%, sillä osa vastaajista säästää ja sijoittaa useampaan eri kohteeseen saman aikaisesti.

Fakta #5: Säästöjen suuruus

Suomalaisten keskimääräinen rahoitusvarallisuus (kysymykseen vastanneiden 66% joukosta) on 18.600e. Tämä luku ei kuitenkaan kerro juuri mitään, sillä hajonta ihmisten välillä on merkittävä. Lyhyesti summattuna:

42%:lla

suomalaisista on säästöjä 0e,

26%:lla

suomalaisista säästöjä on alle 15.000e

26%:lla

suomalaisista säästöjä on yli 15.000e. Tämän neljänneksen osalta säästöt ovat tosin hyvin jakautuneet. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi 10% varakkain kotitalouksien osuudella säästöjä tai sijoituksia on yhteensä 180.000e tai enemmän. Tässä luvussa tosin puhutaan kotitalouksista, ei enää yksittäisistä henkilöistä eli tämän luvun taustalla saattaa olla kahden henkilön yhdistetyt säästöt.

Fakta #6: Luottotiedot ja Luottohäiriöiden määrä

Asuntolaina on yleisin lainanmuoto (kuten olettetua onkin), mutta tämän lisäksi jopa 25% prosenttia suomalaisista on ottanut jonkunlaista kulutusluottoa. Kaiken kaikkiaan kulutusluotot ovat melko yleisiä kaikkien sukupolvien joukossa.

Suurin osa näistä on onneksi pankin myöntämiä (eli oletettavasti kohtuullisen koron luottoja) ja esimerkiksi vain 0,5% pikavippejä (kohtuuttoman koron lainoja). Pikavippien osuus näyttää myös laskeneen vuoteen 2018 verrattuna, joka on ”terveellinen” trendi.

Vaikka pikavippien määrä ei olekaan yleinen kulutusluoton muoto, on yllättävän isolla osalla suomalaisista silti maksuongelmia. Suomessa oli Ylen mukaan vuoden 2019 lopussa 386.700 henkilöä, jolla on maksuhäiriömerkintä tai -merkintöjä. Tämä on jopa 7% koko Suomen väestöstä! Mielenkiintoinen fakta on, että velkaongelmaisin joukko ovat 35-39 -vuotiaat miehet, joista jopa 16%:lla on maksuhäiriömerkintä!

Fakta #7: Rahahuolet

Danske Bankin tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen (27%) on huolissaan raha-asioistaan viikoittain tai useammin. Ja toisaalta vain joka neljäs (24%) on itsevarma oman taloutensa suhteen. Loput 50% on jotain siltä väliltä. Ja vain 40% suomalaisista uskoo, että heidän taloudellinen tilanteensa tulee olemaan parempi viiden vuoden päästä. Raha-asioista ovat huolissaan eniten ruuhkavuosia elävät vanhemmat sekä eläkeikää lähestyvät ihmiset (55-64 -vuotiaat).

Fakta #8: Suomalaisten varallisuus yleisesti ikäluokittain

Viimeisenä faktana vielä katsaus eli ikäluokkien keskimääräiseen varallisuuteen (Tilastokeskuksen tutkimus). Tässä on siis kyseessä muutkin kuin pelkät säästöt eli mm. asunnon arvo (miinus jäljellä oleva velka). Näkymä on melko looginen, sillä selkeästi iän mukana myös varallisuus karttuu esimerkiksi asuntolainan poismaksun plus potentiaalisten säästöjen myötä. Tämä näkymä ei siis ole täysin verrattavissa säästämiseen, sillä suurin osa muodostuneesta varallisuudesta on todennäköisesti asunnon arvo – mutta antaapahan kutienkin jonkinlaista käsitystä varallisuuden jakautumisesta.

Tässäpä siis kattava faktapaketti tälle erää. Toivottavasti koitte sen yhtä mielenkiintoiseksi ja herätteleväksi kuin minäkin. Oma toiveeni on saada meidät kaikki kiinnostumaan säästämisestä (ja sijoittamisesta) entistä enemmän tulevaisuudessa, sillä koen sen olevan tärkeä elementti kaikkien meidän elämässä. Rahaa ei tarvitse olla paljon ja sen ei tarvitse olla pääasia elämässä, mutta sitä pitää olla riittävästi, jotta siitä ei tarvitse kantaa huolta ja voi raha-asioiden murehtimisen sijaan keskittää kaiken energiansa kaikkeen muuhun merkityksellisempään!

Miksi säästän rahaa – 6 syytä, jotka motivoivat minua

Korkataanpa the MoneyTalks kategoria nyt sydäntäni lähellä olevalla aiheella eli säästämisellä  : )

Säästäminen on mielestäni tärkeä aihe – erityisesti tänä päivänä, kun kuluttaminen on tehty todella helpoksi ja lainaa saa helposti teksiviestillä. Pakollinen blogi-disclaimer tähän alkuun, että tiedetään, tiedetään, kaikille säästäminen ei ole mahdollista, sillä joskus elämäntilanne menee vain niin hankalaksi, että on pakko elää kädestä suuhun. Uskon kuitenkin vahvasti, että tämä on todellinen ongelma vain osalla ihmisistä ja sen päälle on paljon ihmisiä, joille säästäminen on hyvinkin mahdollista!

Minusta säästäminen on mielenkiintoinen aihe ihan jo psykologisessa mielessä. Koen, että ihmisten luonne vaikuttaa tähän hyvin vahvasti: osa on synnynnäisesti hyvin säästeliäitä kun taas toisilla raha tuntuu polttavan taskussa ja kaikki mikä tulee, myös menee – vaikka tulotason kasvaisikin. Esimerkiksi meillä on kotona opetettu säästämään rahaa ihan pienestä pitäen eli teoriassa meillä kaikilla lapsilla on ollut sama lähtökohta rahojen käsittelyn suhteen, silti meidän rajankäyttö on hyvin erilaista: siinä, missä itse kuulun tuohon ensimmäiseen ryhmään eli olen ollut pienestä pitäen hyvin säästeliäs, toinen sisaruksistani on täysin vastakohtainen tälle ja hänellä rahankäyttö on ollut aina huomattavasti hövelimpää. Siksi uskon, että asenne säästämiseen on paljolti kiinni luonteesta, vaikkakin ympäristöllä on siihen vahva vaikutus – joko hyvässä tai pahassa.

Saving money to feel relaxed
Yksi minulle tärkeimmistä syistä säästää on turvallisuuden ja vapauden tunne! Ilman huolia ja huonoa omaatuntoa rahasta voin laittaa energiani kaikkeen muuhun!

Säästäminen on siis aina ollut minulle helppoa ja minun ei ole tarvinnut juuri kiinnittää siihen huomiota. Ymmärrän kuitenkin täysin, että kaikille, kuten esimerkiksi sisarukselleni, se ei ole yhtä helppoa. Tämä ei ole kuitenkaan este, se on vain hidaste eli uskon vahvasti, että säästämäänkin voi oppia ja siitä voi tehdä itselleen tavan siinä missä hampaiden harjaamisesta tai lenkille lähdöstä.

Tänään en aio kuitenkaan puhua omista vinkeistäni säästämisen aloittamiseen – puhutaan siitä sitten myöhemmin. Kuten aina, on ensin nimittäin tärkeämpää miettiä ”miksi” haluan alkaa säästämään (lue aiheesta enemmän kirjoituksessani miten asettaa hyvä tavoite). Kun tiedät, miksi haluat tehdä jotain, on itse tekeminen sitten aikanaan motivoivampaa ja sinun on helpompi pysyä päätöksessäsi, kunnes siitä muodostuu rutiini / tapa, jota ei tarvitse enää sen kummemmin ajatella.

Inspiraatioksi listaan tähän omat syyni, miksi itse säästän mielelläni rahaa kuukausittain. Pienen itse-tutkiskelun jälkeen summaisin omat teesini näihin kuuteen kohtaan:


1: Turvallisuuden tunne:

Koen, että säästäminen tuo minulle, ja on aina tuonut, turvallisuuden tunnetta. Kun tiedän, että minulla on riittävästi bufferia säästöissä / sijoituksissa, tiedän pärjääväni muutaman kuukauden, vaikka elämä heittäisikin yllätyksiä eteen. Sama koskee myös lähipiiriäni, tiedä että jos jollain läheiselläni tai perheelläni kävisi huonosti, voin tarvittaessa auttaa myös heitä.



2: Ympäristöasiat

Ympäristöasiat ovat tehneet minusta hyvin harkitsevan kuluttajan, en halua ostaa tai käyttää enää mitään turhaa (idoliani Julia Thurenia lainatakseni: ”älä osta mitään turhaa paskaa” – allekirjoitan tämän täysin!) Olen siis oppinut nauttimaan ostamisen sijaan myös kieltäytymisen tunteesta: ”olipa onni, että en tullut haksahtaneeksi tuohon uuteen mustaan mekkoon, minulla on niitä jo kuitenkin kolme ennestään – mitä ihmettä olisi tehnyt enää neljännellä oli se sitten kuinka kiva tahansa”. Mieluummin siis uusiokäytän ja tuunaan vanhaa kuin ostan uutta – oli sitten kyseessä huonekalu, vaate jne.


3: Asunnon ostaminen

Asunnon ostaminen – tämä on tosin omalla kohdallani jo toteutunut haave, mutta aikanaan yksi iso syy itselleni säästää. Kun minulla oli jo aikaisessa vaiheessa käsiraha säästettynä, se antoi minulle mahdollisuuden ostaa asunto heti kun koin ajan oikeaksi. Eli siinä vaiheessa, kun asuntokärpänen iski, pystyin heti alkaa katselemaan asuntoja tosissani – sen sijaan, että olisi alkanut parin vuoden intensiivi säästäminen ja kärvistely käsirajan keräämiseksi kasaan tms.


4: Vapauden tunne

Vapauden tunne – kun minulla on tunne, että raha-asiani ovat kunnossa antaa se minulla yllämainitun turvallisuuden tunteen lisäksi myös tietynlaisen vapauden tunteen: minun ei tarvitse huolehtia ja murehtia raha-asioitani, olen tilanteen herra. Minulla on yleensä esimerkiksi tietty summa säästettynä ”hupitililleni”, jolloin tiedän, että voin huoletta tehdä jotain kivaa ihan milloin haluan, eikä minun tarvitse miettiä asiaa sen kummemmin. Harvoin päädyn kuitenkaan tätä hupi-tiliäni tyhjentämään, mutta tunne siitä, että minulla on siellä itseni hemmotteluun korvamerkittyä rahaa on vapauttava. Tunnen myös silloin todella ansainneeni tämän hemmottelun / tuhlailun ja samalla tiedän, että tuhlailu pysyy omassa hallinnassani, koska todelliset säästöni ovat turvassa muilla tileillä / kohteissa.


5: Eläkesäästäminen ja -sijoittaminen:

Kuulun siihen skeptiseen koulukuntaan, joka ei usko Suomen valtin kykenevän maksamaan minulle riittävää eläkettä. Kaikki raha kuluu nyt suurien ikäpolvien eläkkeiden maksamiseen ja koska nuoria on Suomessa lukumääräisesti vähemmän, tarkoittaa se sitä, että meidän eläkerahat menevät kuluvat meidän vanhempien eläkkeiden maksuun ja on ihme, jos jotain on jäljellä omien eläkepäivieni alkaessa. Taatakseni itselleni mukavat kissanpäivät haluan varmistaa, että minulla sopiva bufferi säästössä eläkepäiviäni varten. Eläke tuntuu vielä hyvin kaukaiselta ajatukselta, mutta mitä aikaisemmin aloitat sitä paremman korolle-korkoa efektin saat rahoillesi ja sitä mukavampi potti sinua on odottamassa. Ja pienen-pieni taustalla kutkuttava ajatus on myös aikaisen eläköitymisen mahdollistaminen. Eläkeikä nousee ja nousee koko ajan. Jos siis onnistun säästämään itselleni sopivan pesämunan eläkettä varten, se saattaisi parhaimmassa tapauksessa mahdollistaa aikaisemman eläköitymisen – jos siltä joskus sitten tuntuisi.

Tiedän, että moni saattaa tämän aiheen kohdalla ajatella, että eläkeaika on niiiiin kaukana, että miksi turhaan murehtia ja säästää sitä varten ja mieluummin nauttia elämästä nyt ja tässä – sitähän saattaa vaikka kuolla ennen sitä ja mitä hyötyä kaikesta pihistelystä sitten on. Oma vastaukseni tähän on: Totta, mutta mitä jos käykin niin hassusti, että et kuolekaan ennen eläkeikääsi ja putoatkin sitten yhtäkkiä tyhjänpäälle / et pääse ikinä eläkkeelle, koska sinulla ei ole siihen varaa? Muutaman euron sivuun pistäminen tänään ei ole paljon mistään pois, mutta se voin olla 30-40 vuoden jälkeen huomattava summa rahaa, joka mahdollistaa sinulle vaikka ja mitä. Better Safe than Sorry.


6: Koukuttavuus:

On koukuttavaa sekä palkitsevaa nähdä, kun säästetty summa kasvaa joka kuukausi. 10-15 vuotta sitten summa, jolla se kasvoin oli hyvin pieni, nyt se on tietysti hieman isompi – mutta on hyvin tärkeä muistaa, että säästöt kertyvät pienistäkin puroista. Ja jos nuo pienet purot ohjaa vielä perustuottaviin sijoituksiin, niin pienet purot alkavat kerryttämään uusia pieniä puroja.

Luin juuri mielenkiintoisen kirjan sijoittamisesta ja siellä oli mm. silmiä avaava esimerkki-laskelma korkoa korolle ilmiöstä: Jos sijoitat 500e alkupääomana ja sen jälkeen säästät ja sijoitat 50e kuukaudessa 30 vuoden ajan. Tämän seurauksena olet säästänyt 30 vuodessa 18 500e rahaa. Mutta olettaen, että saat sijoituksellesi 9.4% tuohon (Pörssin keskituotto), niin sinulla onkin 30 vuoden jälkeen 108 000e tililläsi! (Seppo Saarnio, Miten Sijoitan Pörssiin). Ja tämä vain 50 euron kuukausisäästämisessä ja sijoittamisella. Mutta puhutaan tästä aiheesta tarkemmin lisää myöhemmin – tämä vain pienenä teaserina tähän väliin : )


Listattuani omat syyni säästää, etsin mielenkiinnosta käsiini myös faktatietoa, mitkä ovat yleisesti motivoivimmat syyt suomalaisten keskuudessa säästää rahaa. Löysin finanssialan teettämän tutkimuksen, miten suomalaiset säästävät tänä päivänä. Tutkimus on toteutettu useamana vuotena eli se antaa myös mahdollisuuden vertailla asenteiden muutosta säästämistä kohtaan. Tutkimuksen mukaan yleisin syy säästää rahaa on ”vararahaksi tai pahanpäivän varalle.” Tämä osuu hyvin yksin omien motiivieni kanssa! Kuin myös toiseksi ja kolmanneksi yleisimmät syyt: ”Eläkeaikoja varten” ja ”Asunnon hankintaa varten”. Muut syyt säästää ovatkin sitten itselleni hieman vieraampia tai ajatuksena kaukaisempia.

Huomionarvoista on myös, että itse en koe säästämiseksi sitä, että säästää esimerkiksi seuraavaa lomamatkaa tai laukkuhankintaa varten: säästät silloin rahaa tuhlataksesi sen pois heti kun mahdollista. Toki tämäkin säästäminen on enemmän kuin OK, mutta ei silloin, jos se on ainoa säästämisen muoto. Tämän ”hupi-säästämisen” rinnalla pitää olla aina myös ns. kauaskantoista säästämistä, jolla ei välttämättä ole mitään spesifiä kohdetta. Asunnon osto tai iso remontti on tästä tietysti poikkeus. Asunto on nimittäin samalla myös investointi eli siksi se lukeutuu todelliseksi säästämiseksi  : )

Toivottavasti tämä avasi omaa näkökulmaani säästämisen ihmeelliseen maailmaan ja ehkäpä antoi myös inspiraatiota säästämisen aloittamiseen – jos ei sitä jo nykyisellään tee! Kuulisin myös mielelläni, mikä motivoi teitä säästämään! : )