Saving Money – 8 facts how people in general manage their financials

TheMoneyTalks kategoriassa jatketaan tänään lempiaiheeni eli ”säästämisen” parissa. Tällä kertaa luvassa on tiukka paketti faktoja, sillä löysin mielenkiintoisen Finanssialan tekemän tutkimusrapotin aiheesta, miten suomalaiset säästävät tänä päivänä. Kohderyhmänä ovat olleet 15-79 vuotiaat ja kyselyyn osallistui 2500 henkilöä. Tutkimus on toistettu useampana vuotena eli osan tuloksista kohdalla voidaan myös seurata muutosta säästämiseen liittyvien asenteiden ja tapojen osalta. On aina mielenkiintoista ymmärtää, mikä on yleinen suhtautuminen säästämiseen: se antaa mielenkiintoista perspektiiviä omaan tekemiseen. Jos olet uusi lukija, niin suosittelen aloittamaan lukaisemaan myös ensimmäisen kirjoitukseni aiheesta eli ”Miksi säästän” ennen kuin jatkat tämänkertaisen aiheen parissa : )

Alustuksena sanoisin, että osa luvuista oli ihan järkeenkäypiä ja odotettavia, kun taas osa faktoista hieman yllättäviä! Esimerkiksi olisin olettanut, että suuremmalla osalla väestöstä oli edes jonkinlaisia säästöjä / säästösuunnitelmia. Lisäksi maksuhäiriöisten ihmisten – ja erityisesti miesten osuus! – hieman yllätti. Positiivinen yllätys puolestaan oli, kuinka moni kertoo seuraavansa rahankäyttöään aktiivisesti. sekä kuinka moni säästää rahaa sijoittamalla ne esimerkiksi rahastoihin tai pörssiin. Tosin tämän luvun soisi olevan huomattavasti korkeampi, sillä esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on helposti kaksinkertainen!

Mutta sen enempää tuloksia etukäteen spekuloimatta, mennäänpä itse asiaan ja kahdeksan top-faktaan, jotka itse koin kaikista mielenkiintoisimmiksi tähän aiheeseen liittyen!

Fakta #1: Tulot vs. Menot

Finanssialan tutkimuksen mukaan 60% vastaajista tulot ovat suuremmat kuin menot, noin 32% tulot ja menot ovat yhtä suuret ja 8%:lla tulot ovat pienemmän kuin menot. Yleisimmät ikäryhmät, joissa tulot ovat pienemmät kuin menot ovat alle 25-vuotiaat ja 75-79-vuotiaat.

Fakta #2: Kulutuksen seuraaminen

Jopa kaksi kolmesta suomalaisesta (eli 66%) seuraa menojaan säännöllisesti! 28% seuraa satunnaisesti ja vain 6% ei lainkaan. Tosin nuorten keskuudessa lukemat ovat keskimääräistä hieman alhaisemmat. 15-17 vuotiaista vain 40% seuraa menojaan säännöllisesti, 18-24 vuotiaista 57% seuraa säännöllisesti ja 25-34 vuotiaista 63% seuraa säännöllisesti.

Fakta #3: Säästäminen nyt ja seuraaavan 12kk aikana

58% suomalaisista on säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen. Tämä tarkoittaa, että joka 42%:lla suomalaisista ei ole ollenkaan säästöjä!

50% suomalaisista aikoo sijoittaa tai säästää seuraavan 12kk aikana. Mikä onkin mielenkiintoinen luku – tutkimuksen mukaan VAIN noin 67% jo säästöjä omaavista aikoo jatkaa säästämistä. Eli jopa 33% ei aio säästää enempää seuraavan 12kk aikana. Ja henkilöistä, joilla ei ole säästöjä ollenkaan vain 26% harkitsee säästämisen aloittamista seuraavan 12kk aikana.

Fakta #4: Säästämisen tavat

Viime vuosien aikana on tapahtunut säästämisen suhteen positiivinen muutos: vain 21% eli joka viides suomalainen säästää varoja käyttötilille (2017 luku oli vielä 38%!). Suosituin säästämisen kohde, eli 36% suomalaisista, on säästö- ja sijoitustilit. Toiseksi suosituin säästämisen muoto on rahastot, 24% suomalaisista. Pörssiosakkeisiin sijoittaa vain 16% suomalaisista – ja tässä miehet ovat tuplasti aktiivisempia kuin naiset: 21% miehistä sijoittaa pörssiin, siinä missä naisista vain 11%. Huomaa, että näiden kulujen yhteenlaskettu prosenttiosuus on yli 100%, sillä osa vastaajista säästää ja sijoittaa useampaan eri kohteeseen saman aikaisesti.

Fakta #5: Säästöjen suuruus

Suomalaisten keskimääräinen rahoitusvarallisuus (kysymykseen vastanneiden 66% joukosta) on 18.600e. Tämä luku ei kuitenkaan kerro juuri mitään, sillä hajonta ihmisten välillä on merkittävä. Lyhyesti summattuna:

42%:lla

suomalaisista on säästöjä 0e,

26%:lla

suomalaisista säästöjä on alle 15.000e

26%:lla

suomalaisista säästöjä on yli 15.000e. Tämän neljänneksen osalta säästöt ovat tosin hyvin jakautuneet. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi 10% varakkain kotitalouksien osuudella säästöjä tai sijoituksia on yhteensä 180.000e tai enemmän. Tässä luvussa tosin puhutaan kotitalouksista, ei enää yksittäisistä henkilöistä eli tämän luvun taustalla saattaa olla kahden henkilön yhdistetyt säästöt.

Fakta #6: Luottotiedot ja Luottohäiriöiden määrä

Asuntolaina on yleisin lainanmuoto (kuten olettetua onkin), mutta tämän lisäksi jopa 25% prosenttia suomalaisista on ottanut jonkunlaista kulutusluottoa. Kaiken kaikkiaan kulutusluotot ovat melko yleisiä kaikkien sukupolvien joukossa.

Suurin osa näistä on onneksi pankin myöntämiä (eli oletettavasti kohtuullisen koron luottoja) ja esimerkiksi vain 0,5% pikavippejä (kohtuuttoman koron lainoja). Pikavippien osuus näyttää myös laskeneen vuoteen 2018 verrattuna, joka on ”terveellinen” trendi.

Vaikka pikavippien määrä ei olekaan yleinen kulutusluoton muoto, on yllättävän isolla osalla suomalaisista silti maksuongelmia. Suomessa oli Ylen mukaan vuoden 2019 lopussa 386.700 henkilöä, jolla on maksuhäiriömerkintä tai -merkintöjä. Tämä on jopa 7% koko Suomen väestöstä! Mielenkiintoinen fakta on, että velkaongelmaisin joukko ovat 35-39 -vuotiaat miehet, joista jopa 16%:lla on maksuhäiriömerkintä!

Fakta #7: Rahahuolet

Danske Bankin tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen (27%) on huolissaan raha-asioistaan viikoittain tai useammin. Ja toisaalta vain joka neljäs (24%) on itsevarma oman taloutensa suhteen. Loput 50% on jotain siltä väliltä. Ja vain 40% suomalaisista uskoo, että heidän taloudellinen tilanteensa tulee olemaan parempi viiden vuoden päästä. Raha-asioista ovat huolissaan eniten ruuhkavuosia elävät vanhemmat sekä eläkeikää lähestyvät ihmiset (55-64 -vuotiaat).

Fakta #8: Suomalaisten varallisuus yleisesti ikäluokittain

Viimeisenä faktana vielä katsaus eli ikäluokkien keskimääräiseen varallisuuteen (Tilastokeskuksen tutkimus). Tässä on siis kyseessä muutkin kuin pelkät säästöt eli mm. asunnon arvo (miinus jäljellä oleva velka). Näkymä on melko looginen, sillä selkeästi iän mukana myös varallisuus karttuu esimerkiksi asuntolainan poismaksun plus potentiaalisten säästöjen myötä. Tämä näkymä ei siis ole täysin verrattavissa säästämiseen, sillä suurin osa muodostuneesta varallisuudesta on todennäköisesti asunnon arvo – mutta antaapahan kutienkin jonkinlaista käsitystä varallisuuden jakautumisesta.

Tässäpä siis kattava faktapaketti tälle erää. Toivottavasti koitte sen yhtä mielenkiintoiseksi ja herätteleväksi kuin minäkin. Oma toiveeni on saada meidät kaikki kiinnostumaan säästämisestä (ja sijoittamisesta) entistä enemmän tulevaisuudessa, sillä koen sen olevan tärkeä elementti kaikkien meidän elämässä. Rahaa ei tarvitse olla paljon ja sen ei tarvitse olla pääasia elämässä, mutta sitä pitää olla riittävästi, jotta siitä ei tarvitse kantaa huolta ja voi raha-asioiden murehtimisen sijaan keskittää kaiken energiansa kaikkeen muuhun merkityksellisempään!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *